Share on email
Email
Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn
Share on whatsapp
WhatsApp
Pitkä puinen laituri, joka menee merelle
Piirretty hehkulamppu

Oletko sinä ollut epämukavuusalueella tänä keväänä?

Share on email
Email
Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn
Share on whatsapp
WhatsApp

Kädet hikoavat, koko keho on jännittynyt. Kohta se alkaa! Apua. Mitä minun olikaan tarkoitus sanoa? Olisiko tämä sittenkin pitänyt jättää väliin!? Ehkä ehdin vielä perumaan koko jutun! 

Uuden äärellä oleminen on pelonsekaista puuhaa. Sen ovat monet meistä, elleivät kaikki, päässeet kokemaan tänä keväänä. 

Meillä kaikilla on oma mukavuusalueemme, jolla on helppoa ja vaivatonta olla ja toimia. On itsevarma, pystyvä olo, ja asiat sujuvat kuin itsestään niitä sen koommin stressaamatta.

Minulla mukavuusalueen piiriin kuuluu erityisesti uusien ihmisten tapaaminen. Kohtaamiset kasvotusten, ammatillisesti ja muutenkin elämässä, eivät aiheuta minulle stressiä, päin vastoin. Nautin niistä ja voin huoletta olla oma itseni. 

Siirryn epämukavuusalueelle heti kun joudun vuorovaikutukseen toisella tavalla – puhelimen, sähköpostin tai jollain muulla tapaa verkon välityksellä. Voisi kuvitella, että vuorovaikutus verkon välityksellä olisi jopa helpompaa, mutta ei. Verkossa minulla jää kokonaan näkemättä se henkilö, jonka kanssa olen tekemisissä. Joudun venymään epämukavuusalueelle, mikä aiheuttaa minulle jonkin verran stressiä ja jännitystä, sillä en saa välitöntä palautetta siitä, miten toimin. Menikö se hyvin, huonosti vai hyvin huonosti? 

Sama pätee teknisiin välineisiin. Voin huoletta vetää koko päivän koulutuksen kasvotusten, mutta heti kun kuvaan astuu tekniset ratkaisut, joudun venymään. 

Tämä ei kuitenkaan ole huono asia; kasvu ja uuden oppiminen nimittäin tapahtuvat venymisalueella. Mukavuusalueella on mukava olla, ja syystä – siellä ei ole tarvetta tsempata itseään eikä ylittää itsensä. Asiat pysyvät ennallaan.

Venymisalueen laitamilla on paniikkialue. Siinä, missä venymisalue aiheuttaa stressiä ja jännitystä, paniikkialue johtaa lamaantumiseen. Yhtäkkiä huomiomme on selviytymisessä. Minut valtaa tunne, etten kertakaikkiaan ymmärrä mitä toinen sanoo, saati sitten pysty antamaan hänelle minkäänlaista järkevää vastausta. En muista sanoa kaikkea sitä, mitä olin suunnitellut tai mitä olisi tärkeää tuoda esille. 

Ammatillisesti näitä hetkiä tulee onneksi harvoin tänä päivänä. Vapaa-ajalla niitä saattaa tulla joutuessani korkeille paikoille, joissa on vaarana kaatua. Itse putoaminen ei minua pelota, mutta kaatumisen vaara aiheuttaa stressiä. Tämä heijastuu myös muuhun elämään: stressiherkkyyteni lisääntyy ja palautuminen hidastuu, ihan pienestäkin. 

Kuten arvata saattaa, paniikkialueella oleminen ei ole kestävä paikka olla. On hyvinvoinnin kannalta parempi pysytellä mukavuus- ja venymisalueella, omasta palautumisesta huolehtien. Omien toimintamallien tunnistaminen ja asian tiedostaminen auttaa kuitenkin varaamaan riittävästi aikaa palautumiseen.

Mukavuus- ja venymisalueen väliin jää pieni kaistale, jota voisi kutsua ”muka-mukavuusalueeksi”. Tämä on alue, jolla kuvittelee tekevänsä itselleen helppoa ja tuttua asiaa. Uskon olevani mukavuusalueella, mutta todellisuudessa olenkin epämukavuusalueella. En kuitenkaan huomaa sen stressaavan ja kuluttavan resurssejani, vaan saatan jopa moittia itseäni tiuskaisten itselleni: ”Mitä sä nyt tuollaisesta stressaannut?

Monet meistä ovat joutuneet tänä keväänä epämukavuusalueelle, venymis- tai ehkä jopa paniikkialueelle. Itse olen löytänyt itseni useamman kerran epämukavuusalueelta, ja varsinkin tuolta ”muka-mukavuusalueelta”. Tapaamisten siirtyminen verkkoon oli oma juttunsa, mutta mindfulness-harjoitusten ohjaaminen Facebook Live -lähetysten muodossa olikin jo omaa luokkaansa!

Huhtikuun hengityshaaste sai aikaan vatsan nipistyksiä enemmänkin – joka-aamuista 15 minuutin lähetystä kohden jopa useamman tunnin jännityksen. Päivä päivältä toistojen lisääntyessä mukavuusalueeni on kuitenkin venynyt ja osa jännityksestä onkin siirtynyt odottavaksi kutkutukseksi. Nyt voin jo iloita siitä, että oma pystyvyydentunteeni on vahvistunut ja olen voinut siirtyä eteepäin – jopa niin, että haaste saakin jatkoa! 

Minulla onkin ilo kertoa, että hengittelemme yhdessä myös jatkossa, tarkemmin sanottuna joka maanantai aamu klo 8. Ohjaan Facebook Liven välityksellä 15 minuutin mindfulness-harjoituksen, jonka uskallan luvata takaavan sinulle astetta rauhallisemman, läsnä olevan aloituksen uuteen viikkoon. Harjoitus ei vaadi aiempaa kokemusta mindfulnessista, ainoastaan liittymisen Facebook-ryhmään. Suosittelen kuitenkin varaamaan itsellesi rauhallisen tilan, jossa saat olla ilman puhelinta ja muita ärsykkeitä. 

Tule sellaisena kuin olet, lähde sellaisena kuin haluat olla.

Tervetuloa mukaan! 🙂

Lämpimin terveisin,
Liisa

Verkostoidu kanssani LinkedInissä.

Oletko sinä joutunut pois mukavuusalueeltasi tänä keväänä? Jos, niin mille alueelle?

Me kaikki joudumme välillä epämukavuusalueelle; tänä keväänä varsinkin. Mitä kauemmas liikumme omalta mukavuusalueeltamme, sitä todennäköisemmin koemme stressiä. Myös “muka-mukavuusalue” aiheuttaa stressiä, vaikka emme sitä itse aina huomaisikaan. Muistathan siis huolehtia omasta palautumisestasi! Oli se sitten luonnossa liikkuminen, ruoanlaitto tai mindfulness-harjoitus – mikä ikinä saakaan sinut rentoutumaan – toivon, että löydät sille aikaa arjen hulinassa.

Jos mindfulness-harjoitus kutsuu, olet lämpimästi tervetullut mukaan hengittelemään ensi maanantaina klo 8. Mukaan pääset täältä.

Liisa Lehtosalo-Iskanius on Suomen Coaching Instituutin (SCI) perustaja. Hän on kansainvälisesti sertifioitu coach (PCC) ja coaching-taitojen kouluttaja, ratkaisukeskeinen työnohjaaja (STOry), työyhteisösovittelija sekä Mindfulness CFM® -ohjaaja. Hän on vuosien ajan ollut mukana mahdollistamassa työyhteisöjen kehittymistä.

Lisää kirjoituksia ja kursseja

Liity postituslistallemme

Saat ensimmäisten joukossa tiedon uusista kursseista, kirjoituksista ja tapahtumista.

Voit perua tilauksesi koska tahansa.

Ota yhteyttä!

Tilaa uutiskirje