Share on email
Email
Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn
Share on whatsapp
WhatsApp
Hannu istuu penkillä ja katselee merelle
Piirretty hehkulamppu

Mindfulness – hyväksyvä tietoinen läsnäolo: Mitä se on ja ei ole

Share on email
Email
Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn
Share on whatsapp
WhatsApp

Olet saattanut kuulla puhuttavan mindfulnessista tai hyväksyvästä tietoisesta läsnäolosta (suomeksi myös läsnäolo- tai tietoisuustaidot). Tässä tekstissä avaan sitä, mitä mindfulness on, miksi sitä kannattaa harjoittaa ja miten tämä onnistuu. Jos mindfulness on sinulle uusi tuttavuus ja olet halukas perehtymään siihen tarkemmin, olet oikeassa paikassa! 

Mindfulnessin määritelmä ja taustaa

Modernin mindfulnessin on kehittänyt amerikkalainen opettaja, tutkija ja lääkäri Jon Kabat-Zinn. 

Kabat-Zinnin määritelmän mukaan mindfulness on tietoisuus, joka syntyy, kun kiinnitämme huomiomme nykyhetkeen tarkoituksella, tuomitsematta. Idea on palauttaa huomio kehoon ja mieleen hengityksen avulla, ja siten tarjota apua sekä fyysiseen että henkiseen kipuun.

Mindfulnessin juuret ovat buddhalaisuudessa, mutta länsimaissa hyväksyvän tietoisen läsnäolon harjoitus irrotettiin uskonnollisesta viitekehyksestä jo 1970-luvulla, Kabat-Zinnin johdolla. Moderni mindfulness ei näin ollen ole mitenkään liitoksissa uskontoon tai elämänkatsomukseen.

Mindfulness on tietoisuus, joka syntyy, kun kiinnitämme huomiomme nykyhetkeen tarkoituksella, tuomitsematta.

–Jon Kabat-Zinn

Kabat-Zinnin luoma MBSR (englanninkielisistä sanoista Mindfulness Based Stress Reduction) -menetelmä opettaa olemaan läsnä tässä hetkessä. Menetelmä perustuu kolmeen kulmakiveen: ensinnäkin siihen, että jokaisen on itse löydettävä vastaukset kysymyksiinsä; toiseksi hyväksyntään; ja kolmanneksi tietoisuuteen siitä, että ei tiedä. 

Mindfulnessin hyödyntäminen 

MBSR-menetelmää käytettiin aluksi kroonisista sairauksista kärsivien potilaiden hoidossa Kabat-Zinnin perustamalla Massachusettsin yliopiston lääketieteellisen koulun kipuklinikalla. Hyvien tulosten seurauksena sitä alettiin kuitenkin pian tutkia ympäri maailmaa sekä hyödyntää etenkin terveydenhuollon tukena. 

Länsimaissa mindfulnessia on sovellettu 1970-luvulta alkaen esimerkiksi hoitotyössä, urheiluvalmennuksessa ja työelämässä. Sitä hyödyntävät muun muassa psykiatrit, terapeutit ja kivunhoitoon erikoistuneet lääkärit. Nykyisin sillä hoidetaan laajaa joukkoa erilaisia vaivoja, kuten masennuksen, työstressin, uupumuksen ja kipujen aiheuttamia ongelmia. 

Suomessa mindfulness on verrattain uusi menetelmä. Meditaatioon pohjautuvaa mindfulness-menetelmää suositaan kuitenkin tänä päivänä yhä useammassa organisaatioissa ja jopa kouluissa. Monet yritykset tarjoavat työntekijöilleen kursseja ja koulutuksia, sillä mindfulnessin tarjoamat hyödyt houkuttelevat.

Mindfulnessin hyödyt

Tutkimusten mukaan säännöllisen mindfulnessin harjoittaminen voi lisätä elämäntyytyväisyyttä, vahvistaa itsetuntemusta ja vähentää ahdistusta. Aivokuvantamisessa sen on havaittu vähentävän negatiivisia ajatuksia. Samoja tuloksia ei ole saatu aikaan edes tavallisilla rentoutusharjoituksilla. 

Muita positiivisia vaikutuksia ovat muun muassa empatiakyvyn paraneminen, vahvempi luottamuksen tunne ja parantunut muisti. Yksi sivutuotteista on myös rentous – sekä mielen että kehon – mistä voi olla apua etenkin unettomuudesta kärsiville.  

Mindfulnessin kahdeksan periaatetta

Mindfulness perustuu kahdeksaan periaatteeseen. 

1. Kärsivällisyys (patience)

Anna asioiden edetä omalla painollaan, omaan tahtiin. Kaikki tapahtuu aikanaan juuri niin, kuin on tarkoituskin.

2. Aloittelijan mieli (beginner’s mind)

Mikään hetki ei ole toisensa kaltainen – ei se, mitä tapahtuu, eikä se, mitä sanotaan. Saatamme helposti hakea vahvistusta omille aiemmille kokemuksillemme. Nojaudumme siihen, mikä on meille entuudestaan tuttua. Tämä ei kuitenkaan palvele meitä, sillä jokainen käsillä oleva hetki on uusi mahdollisuus, uusi hetki. Meidän kannattaisikin ottaa mallia lasten tavasta katsoa maailmaa – uteliaisuudella, ihmetellen ja innostuen.

3. Irtipäästäminen (letting go)

Luopuminen – ihmisistä, asioista, ajatuksista, mistä tahansa – vapauttaa sinut otteesta, jossa yrität pitää itseäsi. Kun päästät irti mielen hallinnasta ja lakkaat yrittämästä puskea asioita eteenpäin, lakkaat vastustamasta nykyhetkeä joka on tässä ja nyt – hyväksyit sitä tai et.

4. Ei-arvosteleminen (non-judgment)

Mieli arvottaa kaikkea koko ajan. Tämä on kivaa/tylsää, helppoa/vaikeaa, tätä haluan/en halua… Niin se mieli tekee. Meidän tehtävä on ainoastaan huomata ja tulla tietoiseksi siitä.

5. Luottamus (trust)

Kun antaudut nykyhetkelle ymmärrät, että kaikki on hyvin. Löydät vastaukset kysymyksiisi sinusta itsestäsi, tiedät enemmän kuin uskotkaan. Voit luottaa siihen, että asiat tapahtuvat oikeassa järjestyksessä, aikanaan. 

6. Ei-yrittäminen (non-striving)

Meditaatio ei ole johonkin tiettyyn tavoitteeseen pyrkimistä. Päinvastoin, se on pyrkimättömyyttä, myötävirtaan kulkemista. Antautumista tälle hetkelle sellaisena, kuin se esiintyy. Liika yrittäminen vie sinut pois tästä hetkestä. 

7. Kiitollisuus (gratitude)

Keskity siihen, mikä on jo hyvin. Mistä nautit? Mistä olet kiitollinen? Se, mihin keskitämme huomiomme, lisääntyy. Mistä kaikesta voit olla kiitollinen tässä ja nyt?

8. Hyväksyminen (acceptance)

Hyväksyntä ei ole passiivista olemista. Se on tapahtuneen hyväksyntää ja tämän hetken tilanteesta toimintaan lähtemistä.

Mitä mindfulness ei ole? 

Mindfulness on vapaa eri uskonnoista ja maailmankatsomuksesta. Sen tarkoitus ei ole tyhjentää mieltä tai lisätä positiivista ajattelua, vaan luoda uusi suhde omiin ajatuksiin ja tunteisiin, tulla tietoiseksi niistä mihinkään takertumatta ja mistään pois pyrkimättä.

Mistä aloittaa?

Hiljentyminen itsensä äärelle saattaa nykypäivänä olla monille haastavaa. Harjoittaminen vaatii paitsi määrätietoisuutta ja halukkuutta kehittyä, myös rohkeutta kohdata aito oma itsensä. Joillakin aito versio omasta itsestä on saattanut olla kadoksissa vuosia ellei jopa vuosikymmeniä. 

Onneksi harjoittaminen ei ole monimutkaista tai vaativaa, eikä se vaadi mitään erityistä olotilaa. Riittää, että sitoudut pitkäjänteiseen ja säännölliseen harjoittamiseen, sillä siihen on aina mahdollisuus. Haasta itsesi mielen kuntosalille. 

Voit aloittaa harjoituksesi tekemälläni läsnäoloharjoitteella täällä

Mitä sanot, otatko haasteen vastaan? 🙂

Lämpimin terveisin,
Liisa

”Tule sellaisena kuin olet, lähde sellaisena, kuin haluat olla.”

Verkostoidu kanssani LinkedInissä.

Liisa Lehtosalo-Iskanius on Suomen Coaching Instituutin (SCI) perustaja. Hän on kansainvälisesti sertifioitu coach (PCC) ja coaching-taitojen kouluttaja, ratkaisukeskeinen työnohjaaja (STOry), työyhteisösovittelija sekä Mindfulness CFM® -ohjaaja. Hän on vuosien ajan ollut mukana mahdollistamassa työyhteisöjen kehittymistä.

Lisää kirjoituksia ja kursseja

Liity postituslistallemme

Saat ensimmäisten joukossa tiedon uusista kursseista, kirjoituksista ja tapahtumista.

Voit perua tilauksesi koska tahansa.

Ota yhteyttä!

Tilaa uutiskirje