Pieni vihreä kasvi kasvamassa asfaltin välistä.
Piirretty hehkulamppu

Motivaatio itseohjautuvuudessa: Mikä motivoi sinua nousemaan ylös sängystä joka aamu?

Email
Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp

Työelämä vaatii meiltä yhä enemmän itseohjautuvuutta. Hektinen arki edellyttää taidokasta itsensä johtamista, sillä tehtävästä ei ole pulaa ja vuorokaudessa on vain 24 tuntia. Kaikkea ei voi eikä ehdikään tehdä. Kysymys kuuluukin: mitä haluaa tehdä? 

Tehokas itsensä johtaminen edellyttää itsetuntemusta. Jos omia resurssejaan haluaa oppia hallinnoimaan kestävällä tavalla, mielekkäästi ja pitkällä tähtäimellä, on aloitettava tutustumalla itseensä.

Mikä sinua motivoi? Mikä saa sinut syttymään? Nämä eivät ole helppoja kysymyksiä. Kysymisen arvoisia ne kuitenkin ovat.

Tunnistatko oman motivaatiosi? 

Motivaatio on tahtotila, joka saa ihmisen tekemään asioita ja saattamaan ne loppuun. Tahdonvoima on ihan tutkitustikin rajallinen resurssi. Jos koskaan olet tehnyt uudenvuodenlupauksen tai päättänyt omaksua uuden rutiinin, tiedät, mitä tarkoitan. Alkuun olo on voittamaton, mutta hiljalleen tahdonvoima hiipuu, kunnes yhtäkkiä huomaat, että olet palannut lähtöruutuun. No, ensi maanantaina sitten.

Jos näin käy, saattaa olla, että motivaatiosi lähde on ulkoinen. Motivaatio nimittäin on täysin subjektiivinen kokemus. Toisin sanoen: me motivoidumme eri asioista. Puolisoasi saattaa motivoida siisti koti, sinua ei. Yksi haluaa syödä terveellisesti, toinen nopeasti, helposti, vaivatta. Töissä joku mieluummin suunnittelee kuin tekee, kun taas eräs toinen ei pysty sietämään hitautta, vaan haluaa nähdä tuloksia – mieluiten jo eilen.

Mikään näistä ei ole muita parempi. Tärkeämpää on tunnistaa mikä motivoi juuri sinua ja ymmärtää, että toista saattaa motivoida aivan toiset asiat. 

Onko motivaatiosi sisäistä tai ulkoista? 

Motivaatio voidaan jakaa sisäiseen ja ulkoiseen motivaatioon. Sisäinen motivaatio kumpuaa sisältäpäin, omasta itsestä. Ihmisellä on synnynnäinen halu toimia sisäisen motivaation mukaan.

Mitä tekisit, jos ei sinun tarvitsisi murehtia rahasta ja muista velvollisuuksista? Jos saisit vapaasti valita, mihin käyttäisit aikasi? Sisäinen motivaatio lisääntyy vapauden tunteen kasvaessa, eli kun itse saat päättää mitä teet. Mikä sinua vetää puoleensa?

Ulkoinen motivaatio taas heikentää luovuutta, innostusta ja kehittymistä. Se tulee ulkoapäin ja tuntuu väkinäiseltä, pakkopullalta. “Taasko tätä,” saatat ajatella huokaisten.

Jos ulkoinen motivaatio sen sijaan on linjassa oman sisäisen motivaation kanssa – toisin sanoen, jos sinua pyydetään tekemään jotakin, mikä innostaakin sinua – voi tekeminen olla myös mielekästä. 

Motivaatio voi olla sisäistä tai ulkoista. Ulkoisesti se saattaa ilmetä pakon tunteena tai uhkauksena, neutraalimmin vaihtona tai ohjauksena. Sisäisesti se ilmenee vetoomuksena tai arvostuksen tunteena.

Vahvimmillaan ulkoinen motivaatio on pakon edessä, eli silloin, kun joku pakottaa meidät tekemään jotakin; esimerkiksi lähtemään lenkille, kuten koulun liikuntatunneilla oli tapana. Koemme, että meillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin toimia käskyn mukaan, muuten kärsimme rangaistuksen. 

Uhkauksen toteutuminen voi olla epäselvä. Uhkaukseksi voi laskea esimerkiksi lääkärin kehotuksen harrastaa liikuntaa, jotta välttäisi sairastumisen. Tiedät, että sinun pitäisi liikkua, mutta jostain syystä se ei riitä saamaan sinua lenkille. Olet saattanut kokeilla lenkkeilyä jo monta kertaa, mutta enemmin tai myöhemmin kiinnostukseni on aina lopahtanut.   

Vaihdolla viitataan nimensä mukaisesti vaihtokauppaan. Jos sinulle esimerkiksi maksettaisiin siitä, että käyt lenkillä, lenkkeilysi loppuisi kuin seinään jos sinulle ei yhtäkkiä enää maksettaisikaan. Vaihto voi olla sekä sisäisesti että ulkoisesti motivoivaa.

Ohjaus on jo lähempänä sisäistä motivaatiota. Sinulla on oma halu tehdä ja toimia – tässä tapauksessa lenkkeillä – sillä se saa olosi hyväksi, tiedät sen. Välillä kaipaat kuitenkin personal trainerin tai ryhmäliikuntaohjaajan apua ja kannustusta ylläpitääksesi motivaatiotasi. Organisaatiokontekstissa esimiestyöskentelyn voisi nähdä ohjauksena, mutta niin sanottu mikromanageeraus menee jo ulkoisen motivaation puolelle.

Vetoaminen on vaikuttamista ja vetoamista jo olemassa olevaan velvollisuuden tunteeseen tai hyväntahtoisuuteen. Tiedät, että voit paremmin, jos seuraat treeniohjelmaasi. Lähteminen, vaikka kuinka vaikealta se tuntuisikaan, on loppupeleissä aina vaivan arvoista.

Arvostus on sisäisen motivaation korkein taso. Se ei liity toimintaan tai tekemiseen, vaan henkilö tulee hyväksytyksi omana itsenään ja kokee olevansa arvostettu. Tämä tuo rohkeutta ja sitkeyttä, mikä on suoraan sidoksissa tahdonvoimaan. Jos koemme tulevamme arvostetuksi, tahdonvoimamme vahvistuu. Tällöin jaksamme saattaa tehtävämme loppuun. 

Lenkkeilyesimerkissämme henkilö haluaa lähteä lenkille. Hän arvostaa itseään ja tunnistaa lenkkeilyn tuomat hyödyt ja vaikutukset. Omakohtaiset kokemukset näistä vahvistavat hänen tahdonvoimaansa ja sen myötä hänen halukkuuttaan jatkaa tehtävän parissa, vaikka se välillä tuntuisikin haastavalta.

Mikä avuksi ellei motivoi? 8 kysymystä, joiden avulla pääset lähemmäs motivaation lähdettä

Koetko, ettet motivoidu siitä mitä teet? Motivaation esteitä voi olla monia. Ne voi olla tiedostettuja tai tiedostamattomia, helpompia tai vaikeampia korjata. Seuraavat kysymykset auttavat sinua ymmärtämään motivaatiotasi paremmin.  

  1. Kenen tavoitetta tavoittelet? 

Onko tavoite itse asettamasi vai kenties jonkun muun – puolison, vanhempien, lasten, sisarusten, ystävien, kollegoiden vai kenties yhteiskunnan? On inhimillistä ajautua tavoittelemaan toisten tavoitteita, eikä niiden erottaminen omista tavoitteista aina ole helppoa.

  1. Kuinka tärkeä tavoite on sinulle?

Asteikolla 0–10, kuinka tärkeä tavoittelemasi asia on sinulle? Mitä rehellisempi uskallat olla itsellesi, sen parempi. Muista, että motivaatio on subjektiivinen käsite. Sama pätee tavoitteisiin.

  1. Onko tavoitteesi linjassa omien arvojesi kanssa? 

Jos tavoitteesi on ristiriidassa arvomaailmasi kanssa, on motivaation lähde mitä todennäköisimmin ulkoinen. Esimerkiksi organisaatioissa tämä saattaa olla työntekijälle suurin yksittäinen stressitekijä. Palaa kohtaan 1 ja tutustu arvoihisi. Mihin sinä uskot? Mitä tarkoittaa hyvä elämä sinulle? 

  1. Oletko huolehtinut omista perustarpeistasi? 

Syötkö hyvin, liikutko tarpeeksi, saatko riittävästi unta? Omasta jaksamisesta huolehtiminen on motivaation kannalta oleellista. Väsyneenä fokuksemme kapenee ja siirrymme selviytymismoodiin, jolloin emme jaksa tavoitella tavoitteitamme.

  1. Oletko oman onnesi tiellä? 

Pelkäätkö epäonnistumista tai sitä, ettet riitä? Miten puhut itsellesi? Joskus (lue: melko usein) itse luomamme mielenmallit ja uskomukset estävät meitä suoriutumasta parhaalla mahdollisella tavalla.

Oma äidinkielen openi totesi minulle aikoinaan, että minun olisi syytä hieman panostaa kirjoittamiseen sillä en ole siinä kovin hyvä. Vaikka tiedänkin, ettei se ole totta, ponnistelen asian parissa yhä tänä päivänä.

  1. Annatko laiskuudelle vallan? 

Jos vauvana olisimme lakanneet yrittämästä oppia kävelemään, todenneet, että ei, nyt ei kyllä enää jaksa yrittää, missä olisimme tänä päivänä? Tarkastele omaa toimintaasi. Missä kohtaa laiskuus iskee ja mikä auttaisi pääsemään sen yli? Miten voisit vahvistaa omaa sinnikkyyttä ja pitkäjänteisyyttä?

  1. Mitä tavoittelet pitkällä tähtäimellä? 

Kumpi on sinulle tärkeämpää: välitön tyydytys tai tavoitteisiin pääseminen pitkällä tähtäimellä? Osallistuminen puolimaratonille ei kuittaannu pelkällä ilmoittautumisella, vaan se vaatii harjoittelua – ja paljon. Myös silloin, kuin sunnuntaiaamuna tekisi mieli jäädä aamiaispöytään lukemaan lehteä. Mikä auttaisi sinua priorisoimaan pitkän tähtäimen tavoitteet välittömän tyydytyksen sijaan? 

  1. Onko tavoitteesi liian iso? 

Suuretkin tavoitteet tuntuvat helpommin saavutettavilta kun ne pilkkoo pienemmiksi palasiksi. Jaa tavoitteet osiin esimerkiksi kuukausi- tai viikkotasolla, tai jos kyseessä on uuden tavan muodostaminen, jopa päivätasolla. Muista juhlia pieniäkin onnistumisia matkan varrella. Välietappien juhlistaminen muistuttaa meitä siitä, että matka, jota kuljemme, on vähintään yhtä tärkeä kuin itse tavoitekin. 

Miten puhut itsellesi? Tunteilla on suuri vaikutus motivaatioon

Tunteemme ovat kehollisia. Ne luovat sanattoman pohjan kokemukselle, jolle aivomme antavat kielellisen asun. Olenko iloinen, surullinen, onnellinen tai kenties masentunut?

Tunteemme ja ajatuksemme vahvistavat toinen toisiaan muodostaen lopulta mielialan, joka vaikuttaa olotilaamme ja toimintaamme, motivaatioon, luovuuteen ja uuden oppimiseen. 

Koska ajatuksemme vaikuttavat tunteisiimme ja tunteemme konkretisoituvat tekoina ja toimintana, sisäisellä puheellamme on meihin valtava vaikutus. Se, mihin keskitymme, lisääntyy. Voisikin sanoa, että me itse luomme oman todellisuutemme, tässä ja nyt. 

Mitä tarvitset juuri nyt? 

Kun motivaatio on kateissa ja hyvä olo loistaa poissaolollaan, kannattaa aloittaa kysymällä itseltään: Mitä tarvitsisin juuri nyt? Olenko nukkunut hyvin, syönyt ja liikkunut tarpeeksi? Onko kehoni palautunut viimeaikaisesta stressitilasta?  

Kun sitten olotila helpottaa, voi ottaa askeleen taaksepäin ja pohtia, miksi kävi niin kuin kävi. Miksi reagoin tapahtuneeseen tällä tavalla? Mikä on syvin motiivini siinä, mitä teen? Entä mitkä ovat arvojani, mihin uskon?  

Itsensä äärelle pysähtyminen on kenties arvokkainta, mitä itselleen voi suoda. Mindfulness auttaa keskittymään käsillä olevaan hetkeen, tuo mielenrauhaa ja lisää joustavuutta. Kiireen tuntu vähenee ja ajatukset selkiytyy, jolloin omaa motivaatioita ja omia toimintamalleja on helpompi tarkastella uteliaasti, lempeydellä. 

Miksi sinä toimit niin kuin toimit? Mikä saa sinut ylös sängystä aamuisin? 

Jos haluat kehittyä valmentavaksi johtajaksi, ammatti-coachiksi, esimiehenä ja ennen kaikkea ihmisenä, tutustu Certified Progress Coach® -koulutukseen! Lue lisää Certified Progress Coach-koulutuksesta tästä.

Jos herää mitä tahansa kysyttävää, koulutukseen tai muuhun liittyen, ethän epäröi olla yhteydessä!

Aurinkoisin terveisin,
Liisa

P.S. Verkostoidutaan LinkedInissä!

“Tule sellaisena kuin olet, lähde sellaisena, kuin haluat olla.” 

Liisa Lehtosalo-Iskanius on Suomen Coaching Instituutin (SCI) perustaja. Hän on kansainvälisesti sertifioitu coach (PCC) ja coaching-taitojen kouluttaja, ratkaisukeskeinen työnohjaaja (STOry), työyhteisösovittelija sekä Mindfulness CFM® -ohjaaja. Hän on vuosien ajan ollut mukana mahdollistamassa työyhteisöjen kehittymistä.

Lisää kirjoituksia ja kursseja

Ulla Jones -Global Leadership Profile & Certified Progress Coach

Teetin tiimilleni Global Leadership Profilen keväällä 2020, koska ajattelen, että esihenkilönä toimiminen on asiakaspalveluammatti.

Ainoa tapa oppia ja kehittyä coachina on alkaa coachaamaan. Ironista on, että lopulta opin, etteivät rutiinit auta, vaan coachingissa kaikki perustuu tietoiseen läsnäoloon ja kykyyn kuulla coachattavaa ja omaa intuitiotaan.

Jaa sivu

Kurssit

Tässä näet kaikki omat ja mahdolliset yhteistökumppaneidemme kurssit.

Omille kursselleimme voit ilmoittautua suoraan tällä lomakkeella.

Kumppanikurssien ilmoittautumiskäytännöt vaihtelevat. Lisätietoa kursseista ja ilmoittautumisesta saat klikkaamalla sinua kiinnostavaa kurssia listalta.

Mikä sinua ravitsee vuonna 2021?

Mikä sinua ravitsee vuonna 2021? Itsestään huolehtiminen on paljon muutakin kuin pelkkää ruuan tankkausta, nukkumista...

Avoimet kurssit

Liity postituslistallemme

Saat ensimmäisten joukossa tiedon uusista kursseista, kirjoituksista ja tapahtumista.

Voit perua tilauksesi koska tahansa.

Ota yhteyttä!

Tilaa uutiskirje